maanantai 10. helmikuuta 2014

Unien valtakunta



Kaikki ei aina suju käsikirjoituksen mukaisesti, nimittäin tulin sitten edellisviikolla sen verran sopivasti kipeäksi, että retki Seitsemisiin jäi väliin. En jää sitä nyt harmittelemaan kuitenkaan.

Olen viime aikoina nähnyt erityisen mielenkiintoisia unia, ja niiden muistiin palauttaminenkin on helpottunut. Tästä innostuneena ajattelin kertoilla vähän mielenkiintoista tietoutta unien maailmasta, ihan lyhyesti vain. Luvassa ei siis ole yksityiskohtaisia selostuksia omista unistani! Nämä tiedot ovat peräisin Ari Turusen mainiosta kirjasta Hyvän ja pahan merkit, eli taikauskoisten tapojen tarina.


Koska oma minuutemme näkyy unissa eräänlaisena heijastumana, voimme sen kautta uskoa sielun olemassaoloon, minuuden toiseen puoleen. Monissa kulttuureissa nukkuvaa ihmistä kunnioitetaan, ja ihmisen pelottamista hereille yhtäkkiä paheksutaan. Tämä johtuu käsityksestämme että sielu olisi vain satunnaisesti kiinnittynyt ruumiiseemme, ja nukkuessamme (tai kuollessamme) sielu jättää kehon kokonaan. Säpsähtäen heränneen ihmisen sielulla ei ole aikaa palata takaisin, vaan ihminen joutuu kuolemanvaaraan. Näin uskoivat jo muinaiset suomalaiset, jotka talvisin metsästivät karhuja. Karhu oli ennen surmaamista herätettävä talviuniltaan, jotta sen ulkopuolelle vangiksi jäänyt sielu ei olisi alkanut vainoamaan metsästäjiä pahana henkenä.

Yleisen uskomuksemme mukaan ihmisen sielu muuttuu hänen kuoltuaan hengeksi. Unia, joissa on nähty edesmennyt sukulainen, on pidetty todisteena siitä, että kuolleet jatkavat elämistään toisessa olomuodossa. Toisaalta uskotaan myös, että itse unet olisivat henkien aikaansaannoksia. Unet eivät tottele meitä, vaan noudattavat vieraita lakeja. Tämä on johtanut käsitykseen, että henget kertovat nukkujalle tulevaisuudesta tai kuolemanjälkeisestä elämästä.


Toisinaan unissa nähtyjen tapahtumien on uskottu olevan päinvastaisia niille, jotka myöhemmin tapahtuvat todellisessa maailmassa. Unimaailmaa on siis pidetty tuonpuoleisen heijastumana, vainajien asuttamasta peilimaailmasta. Egyptiläiset esittivät tällaisia tulkintoja jo 4000 vuotta sitten.

Suomalaisesta kansanperinteessä on uskomus, että kun aurinko painuu mailleen, herää painajainen joka pujahtaa lämpimään vuoteeseen ja vie nukkuvien ihmisten rauhan. Unissa näkemiemme hirviöiden uskottiin olevan peräisin noitien tai shamaanien juonitteluiden tuloksia. Keskiajalla kirkko vahvisti uskomuksen, että painajaisunet noidista, demoneista ja ihmissudista tarkoittivat niiden todellisia vierailuja!

1 kommentti:

  1. Sinulle on haaste blogissani. Laitoin sinulle tuon haasteen, vaikka et tämän aiheisia postauksia teekkään. :D

    http://myrikanluutakomero.blogspot.fi/2014/03/se-vahan-haastavampi-haaste.html

    VastaaPoista