torstai 15. toukokuuta 2014

VK- ikuinen projekti


Jostain syystä olen tehnyt tämän blogin kirjoittamisen itselleni hyvin vaikeaksi. Ja kerronko täällä edes niistä asioista joista lupasin? Wiccan arkiaskareita, pakanan mietteitä, noituuksia, nämä ovat ne sanat joilla kuvailen blogiani. Silti hyvin harvoin kerron mitään arjestani, omista mietteistäni tai mistään konkreettisesta mitä teen wiccan eteen. Tietysti olen pyrkinyt pitämään blogini asiakeskeisenä, mutta onko blogini tehtävä opastaa muita vai jakaa kokemuksia? 


Tällaisia asioita olen miettinyt viimeaikoina, ja päätynyt siihen että yritän tästedes olla vähemmän kriittinen sen suhteen mistä kirjoitan. Haittaako se jos kaksi kertaa peräkkäin on kirjaesittely, tai jos joka kuukausi en kerrokaan kivistä? Enpä usko! Sen kuitenkin huomasin Metsäntyttären viimeisimmästä blogi kirjoituksesta, että kuvat toisten VK- projekteista ovat todella mielenkiintoisia! 


Minua alkoi yhtäkkiä harmittamaan oman Varjojen kirjani epäloogisuus, joten mietin miten onnistuisin pitämään omani niin siistinä etten kyllästyisi siihen. Vastaus oli naurettavan helppo: kansio! VK kansiossa, kuulostaa todella tylsältä. Mutta mitäpä jos sen kansion päällystäisi vihreällä sametilla ja värjäisi käyttämänsä paperit teenlehdillä? Ja vieläpä kirjailisi uniikin selkämyskoristeen… Pakkohan sitä oli kokeilla, mutta ensin vielä kuvia aiemmista Varjojen kirjoistani.



Kun aloitin wiccailun, tämä oli se kirja jota sillon pidin parhaana vaihtoehtona VK:ta varten. Kunnianhimoisesti aloin täyttämään sivuja sinisen musteen ja kalligrafia terän kanssa, mutta se oli auttamattoman hidasta, ja lopputulos oli todella tylsän näköistä, sivuja sivujen jälkeen pelkkää sinistä tekstiä. Viivoitettujen sivujen vuoksi en kokenut että kirjaan voisi piirtää. Niinpä aloin haaveilla uudesta VK:sta..



Vuosi tuon ensimmäisen VK:ni jälkeen löysin kirjakaupasta halvalla luonnoskirjan, jonka kermanväriset sivut olivat kovasti mieleeni. Taiteilin kanteen pahvista leikkaamalla tyylitellyn pentagrammin, jonka maalasin ja kiinnitin kirjan etukanteen. Sivelin sivujen reunuksiin vielä hopeanhohtoista maalia ja kiinnitin pienet vihreät kristallit pentagrammiin. Lopputulos oli oikein loistelias, ja puhtaat sivut antoivat luovemman alustan tehdä merkintöjä. Mutta silloin en miettinyt kuinka mukavaa olisi kun kirjalla olisi tilaa kasvaa..


Niinpä, taas melkein vuosi tuon toisen VK:ni jälkeen mietin millainen muoto sopisi omalle tyylilleni. Mihin voisi lisätä sivuja väliin ja poistaa turhalta tuntuvat asiat ilman sivujen repimistä ja päälle liimailua. Harkitsin jopa koko VK:n rakentamista pelkästään koneelle. Mutta se on melko tylsä ratkaisu ja hyvin epäkäytännöllinen rituaaleja suorittaessa. 



Toteutin kaikki haaveeni tätä uusinta - ja varmasti viimeistä - VK:tani toteuttaessa. Olen todella ihastunut lopputulokseen. Kansio oli vanha lukiossa käyttämäni pienehkö (A5 kokoinen) karsean näköinen ilmestys. Sisällä oli reilu pino ruutupaperia jonka totesin hyväksi kirjoittamista varten. Otin siis ne, ja muutamia puolitettuja tulostuspaperi arkkeja värjäyskokeiluuni, ja lopputulos oli sen kaiken arvoista. Parasta sivuissa on nyt niitä selaillessa kuuluva ihana rapina!



Vihreä sametti löytyi kirpputorilta. Leikkasin sen sopivaan kokoon, huolittelin reunat ja kirjailin päätyä varten hopeisella kirjontalangalla muutaman harakanvarpaan ja kirjaimet VK. Sitten vain liimaa kansion päälle ja kangas siihen kiinni. Sisäpuolelle valitsin sinertävän tapetinpalan joka minulla sattui olemaan. Sellaisia näytepaloja saa sisustusliikkeistä. Enää on askarreltava kauniit välilehdet.. mutta tämähän on ikuinen projekti :)

6 kommenttia:

  1. No juu, tuollainen kansiomalli onkin jo lähes kirjan veroinen, ja tietenkin kätevämpi mainitsemistasi syistä :) Itse jostain syystä aina tulee kansiosta mieleen muovitaskut, enkä voisi kuvitellakaan sellaisia omaan vk:hon. Enkö ole muka koskaan kuullut rei'itetyistä papereista :D T:kellarissa kasvanut Orvokki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kyllähän tuollainenkin mappi vaatii vähän tekemistä ennenkuin siitä tulee kiva, mutta olen kyllä super tyytyväinen tuohon nyt :)

      Poista
  2. Jee, mulla on samanmoinen projekti meneillään nyt vihdoinkin! :D Löytyi yks vihreä eco-kansio ja siihen pitäis värjäillä paperit.. Millä tavoin värjäilit paperisi? :) Ajattelin odotella kunnes on pietaryrttiä löydettävissä, ja sillä sitten värjäilisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, kuulostaa tosi hienolta kasvivärjäys! Itse käytin perinteistä mustaa teetä, teepusseja noin 5 kpl puoleen litraan kiehuvaa vettä.Pussit pois, noin 90 sekunttia yksi arkki (tai kaksi) veteen, jonka jälkeen vähän kuivausta föönillä ja sit arkit narulle kuivuun. Kun kuivat niin kevyt prässäys yön yli.

      Poista
  3. Aivan ihana VK! Irtosivut on varmasti kätevät, joskus vois ottaa loitsun tai yrttiohj. ym. mukaan metsään, sitten taas "naps" mappiin omalle paikalleen. Hyvä idea on käyttää kierrätyskangasta, niin saa vanhan tuntuista. Olet hyvä ompelemaan, muutenkin luova ideoissasi siksi luen blogiasi mielelläni. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Irrallisista sivuista on kyllä hyötyä siinäkin mielessä tosiaan ettei koko VK:ta tarvitse kantaa mukana jos lähtee johonkin.. :) Jos sinua kiinnostaa enemmänkin käsityöt, käypä katsomassa toistakin, uutta blogiani http://ihanatpistot.blogspot.fi/

      Poista