lauantai 21. kesäkuuta 2014

Taikaluuta



Moni aloitteleva noita ihmettelee varmasti mistä saada kaikki tarvikkeet ja välineet työskentelylleen. Tosiasia on kuitenkin se, että yllättävän pitkälle minäkin olen selvinnyt ilman bollinea (valkokahvainen työveitsi) ja besomia (taikaluuta). Molemmat ovat hankintalistalla ja sen lisäksi ajattelin tehdä vielä tänä kesänä koristeeksikin yhden luudan. Nimittäin satuin lukemaan niin inspiroivan kirjan että kohta minulla on varmasti seinät täynnä jos jonkinmoisia eri tarkoitukseen pyhitettyjä luutia!


Niin mihin sitten taikaluutia tarvitaan? Ne ovat oivia työkaluja magiaan, sillä yksinkertaista luutaa voi helposti pitää näkösällä kenenkään ihmetyksiä osakseen saamatta. Yleisesti ottaen besomilla on häädetty kodista negatiivisia ja pysähtyneitä energioita huiskimalla jokaisen huoneen nurkkaa. Rituaalikäytössä besomilla voidaan puhdistaa työskentelyalue niinikään lakaisemalla hieman lattian yläpuolelta sitä aluetta johon kehä on tarkoitus nostaa, samalla visualisoiden voimakkaasti alueen puhdistumista.

Helppo tapa turvata koti on naulata kaksi luutaa seinään taikka oveen ristikkäin.


Ensimmäiset luudat tunnettiin nimellä besom, ja usein ne oli tehty koivunrisuista ja sidottu pähkinäpuun- tai kastanjanoksan ympärille. Tämän tyyppiset luudat saivat kuitenkin ehkä enemmänkin sotkua aikaan.  Ajateltiin että luutaa voitiin käyttää väliaikaisena lepopaikkana sielulle, josta se pystyttiin helposti siirtämään sopivampaan paikkaan. Erään teorian mukaan luutaa (luudan harjaksia) käytettiin piilottamaan noidan tärkein työkalu, taikasauva.

Siinä missä useat maagiset työkalut ovat joko feminiinisiä tai maskuliinisia, taikaluudassa on molempien ominaisuudet. Varsi symboloi miehisyyttä ja luudan harjakset naisenergioita. Tästä syystä luuta on varmaankin yhdistetty niin useasti kätten-yhteen-liittäjäisiin ja hääseremonioihin.


Deborah Blaken uusin teos, The Witch´s Broom kertoo viihdyttävällä tavalla varmasti kaiken, mitä noitien taikaluudista on tiedettävä. Runsailla piirroksilla kuvitettu opus kattaa kaiken luutien historiasta ja taikauskosta loitsuihin, rituaaleihin ja viehättäviin koristelu ehdotuksiin. Millaisen luudan voitkaan tehdä vaikkapa eri elementeille? Tietysti mukana on myös besomin valmistusohjeet ja eri puiden maagiset ominaisuudet luutakäytössä. Mukavana bonuksena yhdeksän eri tunnetun noidan kirjoitelmat (mm. Tess Whitehurst ja Mickie Mueller) omista taikaluudan käyttötavoista. Sivuja kirjassa on 286.

Onko teillä taikaluutaa ja millaiseksi koette sen käytön? Entä te jotka ette sellaista omista, käytättekö muita maagisia tapoja esimerkiksi kotianne siivotessa?

6 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja ihananoloinen kirja! (pakko näköjään tuokin hankkia :D )

    Minulla on sellainen pieni miniluuta, mikä sopii alttarin puhdistukseen. Mutta näin muuten siivousten jälkeen laitan aina suitsukkeen palamaan. Tuosta on näköjään muodostunut ihan tapa. :D Muita maagisia tapoja en ole ainakaan vielä kokeillut/käyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tuo kirja on kyllä ihana ja sellainen jonka pariin tulen varmasti palaamaan vielä useasti.

      Kuulostaa kivalta tuollainen miniluuta! Jospa minäkin löytäisin vaikka Keskiaikamarkkinoilta jonkinlaisen luudan..

      Itselläni on jäänyt suitsukkeen käytöt aika minimiin sen jälkeen kun meille tuli kissa. Jotenkin kai ajattelen ettei se tykkäisi.

      Poista
  2. Mulla ei oo luutaa. Puhdistukseen oon aina käyttänyt suitsuketta ja sama kuin Suonalla, et laitan aina siivouksen päälle suitsukkeen palamaan. :)
    Mun on pitänyt luuta tehdä monet kerrat, mut jotenkin se on aina jäänyt. Ja tahtoisin ihan hirveesti seinälle muutaman luudan koristeeksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luudan teko saattaa minultakin viivästyä jos sateet jatkuvat niin kauan kuin inspiraatiota sellaisen tekemiseen olisi.. Toisaalta pieni yrtti luutakin olisi ihana :) Ja minäkin haluaisin oveni yläpuolelle miniluudan, sitten haluaisin rituaalikäyttöön yhden keskikokoisen ja ison luudan pihatien huiskimiseen :D

      Poista
  3. Mä löysin mummon tavaroista semmoisen punakahvaisen pienen luudan, jota oon käyttänyt juurikin rituaalitilan puhdistamiseen ja välillä huiskinut nurkkia :p En ole oikeastaan vihkinyt sitä rituaalikäyttöön, mutta eipä sille juuri muuta käyttöä löydy kun huushollissa on imuri jne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti mukavaa kun voi käyttää oman mummunsa vanhaa luutaa, se on ehtinyt nähdä jo paljon! Kannattaa laittaa se kunniapaikalle, ja jos ei muuta tekemistä sille keksi niin pyhität sen suojelutehtävään :)

      Poista